Hotelli Flamingo 10. kerros
Mahtavaa katsella Vantaan ja lentokentän valoja täältä korkeuksista, kuunnella hyvää musiikkia ja ajatella=kirjoittaa. Elämä on hetken mallillaan. Lapsi nukkuu, äiti on vessassa ja yksin olo on juhlaa.
Olen jo pitkään halunnut työstää aihetta rakkaus valokuvaprojektissa. Nyt mietin jos alkaisi kuvaamaan aihetta. Kuvailisi nuoria ja vanhoja pareja elämässä elämäänsä. Koteja, yksityiskohtia ja muuta aiheen reunoilta. Olen tähän saakka ajatellut, että sen pitää olla omakohtaista, mutta monilla on kokemus siitä tunteesta ja jokaisella vielä omanlaisensa kokemus. Minuun vetoaa halaavat ihmiset (vieläkin palaan mielessäni Tennsipalatsin edustan pariin vähän väliä). Miten halauksestakin voi nähdä millainen suhde ihmisillä on.
Täältä etäältä katsottuna oma elämä näyttää oikein hyvältä. Tiedän kuitenkin jo nyt, että huomenna kotiin päästessä ahdistus taas alkaa. Viis siitä! Koetan nauttia nyt tästä hetkestä, maisemasta, musiikista ja seurasta.
 |
| Frankfurtin valot |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti