18.12.2001
Klo 1.03. Pitäisi oikeastaan nukkua, mutta katselin nukkuvaa Jaria ja teki mieli kirjoittaa. Tykkään näistä hetkistä, kun kaikki on hiljaista ja pysähtynyttä. Jarikin hetken paikallaan, ei karkaa, rakastettavana. Päivällä melussa ja kiireessä unohtuu ne tunteet mitkä illalla taas ovat niin kirkkaat.
Etsin juuri kuvia valokuva-albumiin, jonka meinasin Jarin vanhemmille antaa joululahjaksi. Tein muutaman huomioin:
- kuusi vuotta on pitkä aika
- ollaan kasvettu sen aikana
- olen myös kehittynyt kuvaajana
Tuli hyvä mieli. Kaikin puolin kehitystä on tapahtunut. Koirakin näyttää nyt kolme vuotiaana ihan rotukoiralta. Nuorempi koira oli muuten junnuvoittaja messarissa. Olin tyytyväinen.
18.12.2008 klo 22.26
Huono kynä, paljon ajatuksia tällä viikolla. Kävin lääkärissä, lievä masennus. Ensi reaktio oli, etten kerro kellekään. Sitten mietin, että mieluummin kai siitä pitäisi juuri puhua avoimesti eikä vaieta. Olen koettanut työstää tuntoja myös kuviksi ja ajatellut lainata jouluksi kameran. Linkolan: “Ihminen ei saisi elää vapaana” lausahdus on jäänyt päähän soimaan, jos vaikka siitä lähtisi kuvia tekemään?
Loma alkaa huomenna. Toiveena on, että siihen kuuluisi hieman omaa aikaa koirille ja taiteen tekemiselle. Suurin osa ajasta kai normaalia arkea, etenkin Emman kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti