27.12.2016

27.12.2011 Petturimainen koira ja vähän mieskin

Aatto oli yhtä kiireinen kuin ennenkin, mutta ilta meni mainiosti. Emman lahjat olivat parhaat ikinä (suora lainaus) ja minun ukkinikin juoksutettiin kolmanteen kerrokseen juhlimaan yhdessä. Onneksi on Jari, joka sitä suostuu taluttelemaan. Minä kokkasin kaiken rosollia ja salaattia lukuunottamatta. 
Viime yölnä näin unta, jossa mieheltä livahti vahingossa rakastajattarensa nimi. En meinannut saada enää unta kello kuuden jälkeen. Seuraavassa unessa hän jätti minut yksin jonnekin slummiin eikä vastannut puhelimeen. Mitä alitajuntani taa koettaa sanoa?

Koiramummon nostin sänkyyn aamulla ja se ruojake kipusi heti Jarin kylkeen, petturi. 

Säppi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti