Näin yöllä unta: Erottiin. Ei kriisiä, ei riitoja, kunhan erottiin. Menin samoin tein naimisiin. Uusi mies unessa tutun tuntuinen ja rakastumisen tunne niin SUURI. Vuokralle kolmioon ihan ydin keskustaan oltiin Emman kanssa muuttamassa. Valkoinen ja valoisa koti, jossa kuluneet tummat puukalusteet. Rauhallinen tunnelma koko unessa. Surullinen kyllä ja epätoivoisen rakastunut, mutta edes Emma ei kriiseillyt. Anopin kanssa yhdessä itkettiin, kun homma hänen poikansa kanssa ei toiminut. Tosi ristiriitainen fiilis herätessä kaukana kotoa ja vieraassa sängyssä. Olen viimeisimpien opintojen tiimoilta reissussa. Eilen oli hyvä luennoitsija, joka katsoi pilke silmäkulmassa. Siitäkö uni kumpusi? Ihana tulla kotiin. Kiva kun kaikki on ennallaan ja perhe hyvällä tuulella.
Tarina eräästä parisuhteesta, levottomuudesta, pettymyksestä, valon pilkahduksista, arjesta, ajatusten juoksusta, unista ja unelmista. Päiväkirjojeni merkintöjä väliltä 1995-2016.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti