9.1.2017

9.1.2012 Arjen juoksupyörässä

Mistä tietää, että kuukautiset ovat alkamassa? Kun tuntuu, ettei mahdu kenenkään kanssa mihinkään asuntoon! Olen koko ajan vaan huonolla tuulella, ärsyttävää. Juuri näinä hetkinä tuntuu, että haluaa sitä tilaa, jotta voisi olla hiljaa hiljaisuudessa jos sitä haluaa. Samalla kauhistuttaa ajatus meistä ison asunnon/talon eri puolilla, yksin, omissa oloissamme. Erkaannutaanko sitten vielä lisää toisistamme?
Kauhean rankka loma oli. Tympii, enkä edes tiedä mikä. Tahtoisin olla Jarin kanssa, mutta tuntuu, ettei hän halua minua. Hän ei myöskään kerro mitä muuta haluaisi, hankalaa. Tunnen lisäksi itseni huonoksi äidiksi. En enää keksi tekemistä lapsen kanssa. Aivot lyö ihan tyhjää ja siksipä katsotaan vaan leffoja. Kamalan pelottavaa, että lapsi vaan kasvaa, vaikken minä olisi siihen yhtään valmis. Haluaisin pitää hänet vielä pienenä jonkun tovin ja siihen saa kyllä ihan pinnistellä, koska hänellä on kova halu olla isompi. Haluaisin tehdä yhdessä juttuja ja kotitöitä ja kaikkea, mutta tunnen niin usein itseni niin väsyneeksi, etten meinaa keksiä sitä innostavaa tapaa asian lähestymiseksi. Tämäkin päivä meni suunnilleen näin:

  • Aamulla herätin ja syötin lapsen ja itseni. 
  • Saatoin hänet pyörällä kouluun.
  • Lähdin sitten ison koiran kanssa pidemmälle lenkille. 
  • Vanhuskoiran vuoro päästä takametsään toviksi. 
  • Töitä tietokoneella noin 30min. 
  • Suikussa käynti. 
  • Puhelu raskausmyrkytyksen kourissa olevalta ystävältä noin 30min. 
  • Meikkiä, vaatteet ja leipä+tee -välipala. 
  • Kohti työpaikkaa. 
  • Töistä pääsin lähtemään vähän ennen puoli viittä. 
  • Vanhemmillani pikasalaatti. 
  • Emman vienti treeneihin. 
  • Sotkin pyörällä kotiin. 
  • Mummokoira ulos 10min. 
  • 30min lenkki ison koiran kanssa metsässä ja samalla kaverin kuulumisia puhelimessa kuunnellen. 
  • Ruuan valmistelua ja vähän välipalaa samalla. 
  • Tortillat uuniin, jauheliha pannulle sekä lisukkeet esille. 
  • Jari ja Emma tuli 19.20. 
  • Ruoka.
  • Vapaata pöllöilyä koneella aina 20.10 asti. 
  • Lapsi pesulle. 
  • Harry Potteria iltasaduksi. 
  • Isokoira lenkille 30min.
  • Molemmille rakeille ruokaa . 
  • Keittiön siivous, iltapesut ja sänkyyn kaatuminen.
  • (Mikä lie kun väsyttää?)

Oltiin loppiaisena ystävien luona rannikolla. Heillä on laskettu aika aivan kohta. Hieman mietityttää taas vauva-asia. Tässä vaiheessa vuotta olin ajatellut tämän asian olevan pidemmällä, mutta nyt se itsevarmuus ajatuksesta on kadonnut. Jos on näin äkkipikainen, niin olisiko hyvä koettaa pärjätä tuon yhden kanssa?
Olen kuitenkin onnellinen nyt, tämän perheen kanssa. Pitäisikö haudata ajatus toisesta lapsesta? Periaatteessa ottaa päähän, että aina minun pitää antaa periksi. Toisaalta jos tarkastelee asiaa siltä kantilta, että Jari kuitenkin antoi periksi, kun suostui tähän lapseen, niin se tuntuu vähän reilummalta. Ehkä keskityn haalimaan noita elukoita ja laitan kotia, kunhan sen aika tulee? Voihan olla, että muutan sinne maallekin joskus?

Nyt, hetken, kaikki tuntuu olevan kohdallaan. Käyn vielä ottamassa hamsterilta juoksupyörän pois, että saa nukuttua ja sitten kauniita unia. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti